Tässä vielä luvatut kuvat viimeisiltä päiviltäni Amerikan mantereella:
Time Square taustalla
Tutustuimme hostellissamme näihin saksalaisiin poikiin, joiden kanssa sitten hengailimme aika paljonkin. Kuva on Hard Rock Cafesta.
New Yorkin metrossa piti ottaa edustavia kuvia.
Hostelliamme vastapäätä oli bagel-kahvila, jossa söimme aamiaisen joka päivä. Täysjyväbagel tuorejuustolla, sitä on jo ikävä.
Tietysti piti Vapaudenpatsastakin käydä katsomassa Staten Islandin lautalta.
Yhtenä iltana kävimme hienossa kuubalaisessa ravintolassa syömässä illallista. Suosittelen!
Teatteri, jossa kävimme katsomassa Rent-musikaalin. Rent oli ihana, laulut soivat vieläkin päässäni. Onneksi niitä voi käydä kuuntelemassa YouTubessakin!
Hostellihuoneemme. Sänkypaikkoja oli kylläkin yhteensä kahdeksan.
Paikallisen Fazerin puoti Time Squarella. (Omasta mielestäni tuo tavallinen maitosuklaa maistuu ihan juustolta o__O)
Lennettyämme takaisin Wisconsiniin lähdimme suoraan telttailemaan. Luvassa oli heti viininmaistelua, nuo pretzel-kaulakorut ovat suun neutralisointia varten. Huomatkaa uudet hienot paidat :)
Maistelussa Janetin kanssa.
Brooken isoveli Gavin ja hänen silloinen tyttöystävänsä Bridget.
Teltanpystytystä Brooken ja Garyn kanssa. Kaksi yötä telttailtuamme pitikin palata takaisin Racineen ja lähteä melkein heti lentokentälle, jotta ehdin Baltimoren-lennolleni. Piti sanoa hyvästit Brookelle, surullinen ilta.
Pääsin perille Baltimoreen, jossa minua olivat vastassa Carole ja Bob. Heidän luonaan olin täysihoidossa vajaan viikon. Heti ensimmäisenä aamuna lähdimme Washington DC:hin ja kävin ottamassa kuvan itsestäni Valkoisen talon edustalla.
Kävimme sotilashautausmaalla, nämä taisivat olla Vietnamin-sodan hautoja. Samanlaiset hautarivistöt täyttivät koko hautausmaan. Vaikuttava paikka!
Pääsin käymään Obaman toimistolla! Jätin hänen vieraskirjaansa tervehdyksen, kun hän itse ei ollut paikalla.
Baltimoressa Carole vei minut akvaarioon, jossa kävimme katsomassa myös 4d-elokuvan. Naamalle lensi vettä useaan otteeseen, jaloissa liehuivat jotkut narut ja penkit tärisivät elokuvan mukana. Meillä oli hauskaa.
Koko reissu oli erittäin positiivinen kokemus, minusta pidettiin hyvää huolta kaikkialla ja kaikki tutustumani ihmiset olivat erittäin mukavia. Muutama viikko sitten kuulin suru-uutisen Wisconsinista - eräs käytävätoverini oli menehtynyt auto-onnettomuudessa. Emme olleet mitään suuria ystäviä, mutta melko paljon vietin aikaa myös hänen kanssaan. Tämä syksy tuleekin olemaan hyvin erilainen siellä viime kevääseen verrattuna. Osa lähtee, toiset jää, mutta muistot kuitenkin yhdistävät. En usko, että minuakaan ihan kesän aikana on unhoitettu :)
Olen ollut otettu siitä, että olette kyselleet tämän loppuraportin perään. Nyt sain vihdoinkin tämän kasaan, toivottavasti joku tämän vielä lukeekin. Matkailu avartaa, sanotaan, ja tämä reissu sai minut vakuuttuneeksi siitä, että haluan matkustella niin paljon kuin vain ehdin. Suomi on ihan kiva maa, mutta mielelläni ottaisin kansalaisuuden myös johonkin toiseen maahan. Nyt täytyy kuitenkin hillitä itseni hetkeksi, että joskus valmistuisinkin.
Kiitos ja kumarrus! Viivi vaikenee, mutta vain täällä blogissa.
Olen ollut otettu siitä, että olette kyselleet tämän loppuraportin perään. Nyt sain vihdoinkin tämän kasaan, toivottavasti joku tämän vielä lukeekin. Matkailu avartaa, sanotaan, ja tämä reissu sai minut vakuuttuneeksi siitä, että haluan matkustella niin paljon kuin vain ehdin. Suomi on ihan kiva maa, mutta mielelläni ottaisin kansalaisuuden myös johonkin toiseen maahan. Nyt täytyy kuitenkin hillitä itseni hetkeksi, että joskus valmistuisinkin.
Kiitos ja kumarrus! Viivi vaikenee, mutta vain täällä blogissa.
Kommentit